Ain naurain työtäs tee

Huumorintajuinen. Siinä on sana, joka ei tarkoita mitään, mutta jota viljellään joka paikassa. Tunteeko joku ihmisen, joka ei koe olevansa huumorintajuinen? Silti tuntuu, että maailma on pullollaan huumorintajuttomia ihmisiä. Olisi korkea aika haudata koko sana, koska sen sisältämä informaatio on täysi nolla.

Olen viime viikkoina työtä etsiessäni joutunut pohtimaan itseäni kuvaavia sanoja. Osuvien, myyvien ja erottuvien sanojen löytäminen on yllättävän hankalaa. Luovan alan töitä etsiessä pitäisi olla ylinokkela kompastumatta omaan nohevuuteensa.

Koen, että huumori on tärkeä osa työssäviihtymistä ja jaksamista. Hassuttelu on minulle luontevaa, mutta millä tavalla asia tulisi esittää työnhakuprosessissa? Hakemusvaiheessa ratkaisevaa on sanavalinta. Hauska on liikaa luvattu ja sarkastinen herättää helposti negatiivisia mielikuvia. Toisaalta, jos rakastaa sarkasmia ja mustaa huumoria, eikö sitä saa sanoa työhakemuksessa tai haastattelussa? Jos rekryäjältä tulee pissa housuun tässä kohtaa, ehkä työpaikka ei ollut minua varten?

Tilanne on ristiriitainen: samaan aikaan pitäisi olla diskreetti ja erottuva. Usein vitsailen työhaastatteluissa puolivahingossa. Ennen haastattelua päätän, että nyt ei ole vitsailun aika, ja sitten haastattelussa möläytän kuitenkin jotain. Vuosia sitten menin Korkeasaareen työhaastatteluun. Räntää tuli vaakatasossa, kun kävelin Mustikkamaalta saareen. Saaressa olin kuorruttunut lumella ja muistutin lumiukkoa. Astuin ovesta sisään ja kysyin ensitöikseni: ”Oliko teillä yetin paikka auki?” Sillä kertaa sain paikan.

Konsultoin tätä tekstiä kirjoittaessani muutamaa ystävääni pohtiessani kuvaavampaa sanaa huumorintajuiselle. Täsmäkorvaajaa ei löytynyt. Jos sinulla on hyvä sana mielessäsi, jakaisitko sen kanssani? 

Ehkäpä annan kuvan puhua puolestaan?