Minä suojelen sinua kaikelta

Kun Ultra Bra teki toista levyä, Kerkko Koskinen toi harjoituksiin silloisen vaimonsa Anni Sinnemäen sanoittaman kappaleen Minä suojelen sinua kaikelta. Usea yhtyeen jäsenistä ilmoitti, ettei bändi voi esittää tällaista. Kappale oli ihan toisenlainen kuin mikään, mitä siihen mennessä oli tehty. Se oli puhdasverinen rakkauslaulu.

Ultra Bra oli poliittisten laulujen kilpailuun koottu ryhmä, joka oli tehnyt musiikkia 70-luvun laululiikkeen hengessä. Ennemmin kovalla paahdolla ja paatoksella kuin koskettavasti. Nyt esitettäväksi tuotiin kappale, jossa ei ollut mitään kantaaottavaa, mitään vitsiä tai yhteiskunnallista sanomaa eikä sitä ollut kirjoittanut Anna Ahmatova. Tässä vaiheessa hauskanpitokokoonpanona (joka tosin teki kaiken äärimmäisen huolellisesti ja hyvin) tai taideprojektina itseään pitäneen ryhmän piti päättää, voiko se esittää kappaleen ilman ironian suojaavaa sateenvarjoa. 

Kappaleesta tuli kestohitti (jos haluamme välttää sanaa klassikko), jota on sittemmin esitetty niin häissä kuin hautajaisissakin. Viimeisimpänä sen lienee levyttänyt Waltteri Torikka. Tämä versio, anteeksi vain Mummi, on melkoinen. 

Minä ja Kerkko Koskinen valokuva-albumissani vuodelta ysikasi.

Minä suojelen sinua kaikelta ei koskaan ollut suosikkejani Ultra Bran kappaleista. Mutta muistan, miten samaistuin siihen ensimmäistä kertaa, kun todella rakastuin. Ensimmäistä kertaa elämässäni halusin, että tätä toista ihmistä ei koskaan koeteltaisi. Ettei hän huolehtisi tai murehtisi, vaan säästyisi kaikilta vastoinkäymisiltä. 

Halusin todella suojella häntä kaikelta. Mitä hän ikinä keksisikään pelätä.