Euroopassa

Eurooppalaisella kadulla.

Kesäkuun alkupuolella yritin lounastaa Lahdessa terassilla. Olisin tehnyt mieli juoda ruuan kanssa olutta tai viiniä. Ei ollut anniskeluoikeuksia. Istuin terassilla yksin. Keli oli viileä. Joka ikinen ohi ajanut, kulkenut tai pyöräillyt lahtelainen tuijotti minua. Toivoin olevani missä tahansa muussa maassa.

Juhannuksena menin Barcelonaan tavoitteena istua kolme päivää terassilla kuten eurooppalaiset tekevät. Ensimmäisenä päivänä olin tilaisuudessa, jossa muisteltiin Waterloon taistelun 200-vuotispäivää. Kuuntelin puheenvuoroja espanjaksi ja katalaaniksi. Ymmärsin joitakin lauseita. Yritin selittää, että Napoleonilla oli vaikutuksensa myös Suomeen, mutta sitten en muistanutkaan, millainen se oli.

Illalla istuin ravintolassa erittäin myöhäisellä illallisella, jonne olin ajanut moottoripyörän kyydissä kolmen viinilasillisen jälkeen sandaalit jalassa. Tunsin oloni aivan tajuttoman eurooppalaiseksi.

Seuraavana päivänä paikallinen seuralainen vei minut katsomaan kaupungin roomalaisia muureja. Näimme posliinieläimiä myyvän kaupan. Eläimet oli peitetty ikään kuin gaudimaisesti mosaiikkipalasiin. "Näillä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa", huokasi paikallinen.

Alue oli täynnä turisteja. Kaiken maailman saippuakuplamiehiä ja miljoonia Messi-paitoja. Selfieiden määrä huumasi. Puistossa oli varmaankin satoja seppelepäisiä blondeja viettämässä juhannusta. Luonnollisesti jokainen turisti haluaa vältellä turistirysiä. Sieltä minäkin halusin kuitenkin nopeasti johonkin muualle.
"I think it's time for some orxata", ilmoitti paikallinen.
"Time for what?"
"It's a drink. Made of something like...potato."

Orxata-paikka oli jonkinlainen maitobaari tai jäätelökioski, jossa palveli hyvin yrmeä nainen valkoisessa asussa. Orxataa kaadettiin kauhalla sammiosta tiskin alta. "Se on erittäin terveellistä", huomautti paikallinen. Juoma oli aika makeaa, maitomaista ja sameaa. Ihan hyvää. Suomalaiskansallisesti pohdiskelin mielessäni, voisiko sitä sekoittaa alkoholiin.

Istuimme kadunkulmaan isketyllä ainoalla penkillä, joimme orxataa ja ihailimme hinnastoa, joka oli palvellut varmasti vuosikymmeniä. Siihen oli taiteiltu esimerkiksi sitruunan kuorista sana "limon". "This is absolutely great", ihaili paikallinen hinnastoa. Tiskin nainen mulkoili maitoasussaan. Ehkä osittain siksi, että maksaessani olin osoittanut juomia vahingossa etusormella ja pikkurillillä. Kuulemma sama kuin jos olisin näyttänyt keskisormea. Tai pahempikin. Minulla oli vielä matkaa eurooppalaisille tavoille.

Orxataa ammennetaan. Kuvassa ei alkuperäinen yrmeä nainen.

Ihailtu hinnasto.