I love TV
Työkaveri kuunteli iltasuunnitelmiani ja kommentoi: "Kuulostaa jotenkin surulliselta toi sun ilta." Olin selittänyt ilahtuneena, kuinka aion katsoa tänään kolmannen osan Kissojen salattu elämä -dokumentista. Lisäksi vannoin pelaavani Ilta-Sanomien kesävisan läpi. Siinä pitää tunnistaa 100 asiaa, esim. logoja, lippuja, perhosia ja liikennemerkkejä. Jos vastaa väärin, joutuu aloittamaan alusta. Olin vastannut oikein 83, kunnes tuli moka.
Kotona pohdin kollegan sanoja. Totta. Kyllähän tuo vähän oudolta ja surulliseltakin voi kuulostaa. Sitä se ei kuitenkaan ole. Ei sellaiselle, joka on kasvanut nenä kiinni ruudussa.
Niin pitkälle kuin vain muistan, olen aina katsonut rakasta ystävääni televisiota. Yläasteajan päiväkirjamerkinnässä lukee, että olin katsonut telkkua kolmesta yhteentoista. Kauniit ja rohkeatkin oli mennyt siinä imussa. Lapsena Kaisa luki kirjoja ja minä katsoin tv:tä tai videoita. Kemmo teki jotain siltä väliltä. Jos en katsonut videoita, pelasin tietokonetta. Ystävien ja tuttavapeheiden luona rakkauteni ruutuun syveni, kun pääsin pelaamaan Nintendoa.
Moni väheksyy tv:n katselua ja kehottaa lukemaan, koska se on kehittävämpää. Olen aina ollut hieman häpeissäni siitä, miten vähän luen.Osaan luetella ulkoa kaikki lukemani kirjat. Osaan varmaan luetella nekin, jotka ovat jääneet kesken. Lukeminen tuntuu suorittamiselta, enkä jaksa keskittyä. Minulle ei ole ongelma jättää mielenkiintoistakin kirjaa kesken. Hyvin usein löytyy parempaakin tekemistä.
Vika ei ole keskittymiskyvyssäni tai pitkäjänteisyydessäni. Niitä kyllä riittää rajattomasti tarpeen tullen. Viime kesänä pelasin netissä Tutti Frutopia -peliä, jossa piti sijoittaa kaupunkeja, nähtävyyksiä vuoria yms. paikalleen maailmankartalle. Homma meni jokseenkin vakavaksi ja loppukesästä pöydälläni oli kasa karttoja, joihin olin huolellisesti merkannut toistasataa kaupunkia.
Iso kysymys kuuluu, onko television katsomisesta hyötyä? Paljonkin! Nyt osaan kertoa teille tietämättömille kaiken kissojen salatusta elämästä. Olen päässyt hyödyntämään tv:n parissa vietettyä aikaa myös koulussa. Lukiossa latelin ulkomuistista Olipa kerran elämästä vastauksen biologian kokeen kysymykseen hormonien toiminnasta.
"Adrenaliini on tehostetun toiminnan hormoni. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa ja laajentaa lihasten verisuonia. Näin lihakset saavat enemmän happea ja ravintoa. Se laajentaa silmäteriä ja keuhkoputkia ja auttaa ihmistä selviytymään yllättävistä tilanteista."
Hyvät tiedot. 3 +/3.
Tässä vielä se peli, kun kuitenkin haluatte kokeilla sitä.
Kotona pohdin kollegan sanoja. Totta. Kyllähän tuo vähän oudolta ja surulliseltakin voi kuulostaa. Sitä se ei kuitenkaan ole. Ei sellaiselle, joka on kasvanut nenä kiinni ruudussa.
Niin pitkälle kuin vain muistan, olen aina katsonut rakasta ystävääni televisiota. Yläasteajan päiväkirjamerkinnässä lukee, että olin katsonut telkkua kolmesta yhteentoista. Kauniit ja rohkeatkin oli mennyt siinä imussa. Lapsena Kaisa luki kirjoja ja minä katsoin tv:tä tai videoita. Kemmo teki jotain siltä väliltä. Jos en katsonut videoita, pelasin tietokonetta. Ystävien ja tuttavapeheiden luona rakkauteni ruutuun syveni, kun pääsin pelaamaan Nintendoa.
Moni väheksyy tv:n katselua ja kehottaa lukemaan, koska se on kehittävämpää. Olen aina ollut hieman häpeissäni siitä, miten vähän luen.Osaan luetella ulkoa kaikki lukemani kirjat. Osaan varmaan luetella nekin, jotka ovat jääneet kesken. Lukeminen tuntuu suorittamiselta, enkä jaksa keskittyä. Minulle ei ole ongelma jättää mielenkiintoistakin kirjaa kesken. Hyvin usein löytyy parempaakin tekemistä.
Vika ei ole keskittymiskyvyssäni tai pitkäjänteisyydessäni. Niitä kyllä riittää rajattomasti tarpeen tullen. Viime kesänä pelasin netissä Tutti Frutopia -peliä, jossa piti sijoittaa kaupunkeja, nähtävyyksiä vuoria yms. paikalleen maailmankartalle. Homma meni jokseenkin vakavaksi ja loppukesästä pöydälläni oli kasa karttoja, joihin olin huolellisesti merkannut toistasataa kaupunkia.
Iso kysymys kuuluu, onko television katsomisesta hyötyä? Paljonkin! Nyt osaan kertoa teille tietämättömille kaiken kissojen salatusta elämästä. Olen päässyt hyödyntämään tv:n parissa vietettyä aikaa myös koulussa. Lukiossa latelin ulkomuistista Olipa kerran elämästä vastauksen biologian kokeen kysymykseen hormonien toiminnasta.
"Adrenaliini on tehostetun toiminnan hormoni. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa ja laajentaa lihasten verisuonia. Näin lihakset saavat enemmän happea ja ravintoa. Se laajentaa silmäteriä ja keuhkoputkia ja auttaa ihmistä selviytymään yllättävistä tilanteista."
Hyvät tiedot. 3 +/3.
Tässä vielä se peli, kun kuitenkin haluatte kokeilla sitä.
Kommentit
Lähetä kommentti