Barcelonassa, osa 9

Ei-kaupallinen yhteistyö. Odotan sellaista innolla.

Muutamia hyviä huomiota Barcelonan-matkalta.

1. Ei kannata selittää englanniksi, että kutsuu Juha Itkosta Juha Itkuseksi. "It's like John Weepy" on yhtä huono kuin äitini myöhäisteini-ikäinen oivallus selittää ruotsalaiselle, että "Oj, mamma, hur det regnar" voidaan sanoa myös "Smör mamma, hur det hundrar".

2. Beatles on paras. Parempaa ei vain ole. Myös alkuajan sinä-minä-rakkaus-jeejeejee – täysin omaa luokkaansa.

3. "Every year it gets worse and worse", sanoi viisikymppinen barcelonalainen Sagrada Familíasta.    

4. En ole asunut lähelläkään Itämerta tai viettänyt hetkeäkään saaristossa, mutta kun tapaan puolalaisen, puhumme liikuttuneina yhteisestä merestämme ainakin vartin. (Tällä puolalaisella on tallessa opiskeluaikaisen suomalaisen ystävänsä antamia suomalaisia ruokaohjeita. Enkä uskalla kysyä, mitä ne ovat.) Finnish sense of humor, nauraa puolalainen tapaamisen lopuksi vaikken omasta mielestäni edes vitsaillutkaan mitään.  

5. Milloin Suomessa alkaa gini-buumin jälkeinen vermutti-buumi? Olen valmis.

6. Jurassic Parkin logo on sairaan hyvä. Joku innokkaampi olisi tunkenut julisteeseen eläviä verenhimoisia dinosauruksia mutta tunnuksena onkin puiston tunnusfossiili, ihana lupaus. Dinosaurukset näkee sitten kun elokuvankin. Voiko ihanampaa elokuvaa tulla teattereihin silloin kun on 9-vuotias?

7. Barcelonassa en mene paikallisesta mitenkään. Ravintolassa kokki kysyi, miten tuolle ulkomaalaiselle maistui ja toisessa tarjoilija huolestui, pitäisikö tarjota isompi tuoppi olutta, jos kerran ei Suomessa tällaisia pieniä ole.

8. Kuulemma vain naiset esittävät kysymyksiä siitä, miten jotkut ovat tavanneet. Mielestäni se ei ole yhtään huono kysymys sopivassa vaiheessa. Saattaa kuulla vaikka mitä hauskaa.

9. Hitler oli huono sotapäällikkö mutta Franco oli hyvä ja Mannerheim taas oli "terrible person". Kun E:n isoisä pakeni Espanjan sisällissotaa ja otti uuden nimen, hän teeskenteli kolme vuotta olevansa farmaseutti ilman mitään koulutusta. Sodan jälkeen hän alkoi ooppera-arvostelijaksi vaikkei tiennyt mitään oopperasta.

10. Oli fiksua sopia myös viimeiselle päivällä ohjelmaa, British Museumin keskiaikanäyttely. E kulki ympäriinsä sanellen puhelimeensa havaintojaan kuin köyhän miehen Dale Cooper ja minä marisin, kun Suomi ei mahtunut yhdellekään havainnollistuskartalle koko näyttelyssä.