Käpälien jäljet jäävät maalin alle
Aion maalata kirjahyllyn valkoiseksi. Projekti alkoi lupaavasti, kun kerroin K-Raudan myyjälle tarvitsevani kalustemaalia 57 neliötä. Hän näytti epäilevältä, naputteli laskintaan ja laski hyllyn pinta-alaksi 5,7 m2.
Aloitin hiomalla ja pesemällä hyllyt mökillä. Tai aloitin juomalla kahvit ja syömällä karjalanpiirakkaa ja dacapoa. Isäni mielestä projekti ei edennyt sillä tavalla toivottua vauhtia. Siirryin ulos. Järveltä tuuli siihen malliin että puin toimenpidettä varten kolmet housut ja kolme paitaa, hupun, pipon ja takin.
Hiominen tehtiin silitysraudan näköisellä pienellä koneella ja siihen kului kaksi tuntia. Joissakin hyllyissä oli vielä jäljet vuodelta 1997, kun hamsterimme Jorma oli ensin kävellyt öljymaalipaletin läpi ja sitten kiipeillyt kirjahyllyssä. RIP Jorma. Hän eli kaksivuotisen hamsterin elämän mutta me emme unohda Jormaa ikinä, vaikka hänen pikku käpäliensä eri väriset jäljet jäävät nyt maalin alle.
Illalla katsoin Mariankadulla ikivanhaa dokumenttia Suomi matkalla jatkosotaan. Se kertoi välirauhan ajasta. Koko ajan hoettiin, että Suomessa pelättiin Neuvostoliiton hyökkäystä ja ajattelin että no niin, kohtahan se sieltä tulee, kunnes noin puolivälissä muistin että eipäs tulekaan, Suomihan se oli joka hyökkäsi.
Vähän samanlainen yllätyskäänne koettiin kerran Annan kanssa, kun katsottiin ohjelmaa toisesta maailmansodasta ja historian laitokselta valmistuneina ihmisinä hämmästelimme suuresti, kun Hitler julisti sodan Yhdysvalloille.
Eilen illalla mustarastas lauloi Ikean pihassa. SMG:n kappaleessa mustarastas laulaa hallelujaa ja oo la laa. Siinä laulussa on myös säkeistö, jonka muistan erityisen hyvin.
mosaiikissa kulmikas köynnös
sairaalan käytävällä tuoksuu
jasmiini
viisari liikahtaa
ja pysähtyy
varpaankärki koskee veden pintaa
Vuosia sitten eräs hyvin tuntemani lääkäri selitti tuohtuneena, että sairaalan käytävällä ei todellakaan tuoksu jasmiini vaan "veri ja eritteet". Kerroin hänelle, että tässä laulussa ollaan synnytysosastolla. "No siellä saattaa tuoksua paremmalta", hän hyväksyi hetken pohdittuaan.
Aloitin hiomalla ja pesemällä hyllyt mökillä. Tai aloitin juomalla kahvit ja syömällä karjalanpiirakkaa ja dacapoa. Isäni mielestä projekti ei edennyt sillä tavalla toivottua vauhtia. Siirryin ulos. Järveltä tuuli siihen malliin että puin toimenpidettä varten kolmet housut ja kolme paitaa, hupun, pipon ja takin.
Hiominen tehtiin silitysraudan näköisellä pienellä koneella ja siihen kului kaksi tuntia. Joissakin hyllyissä oli vielä jäljet vuodelta 1997, kun hamsterimme Jorma oli ensin kävellyt öljymaalipaletin läpi ja sitten kiipeillyt kirjahyllyssä. RIP Jorma. Hän eli kaksivuotisen hamsterin elämän mutta me emme unohda Jormaa ikinä, vaikka hänen pikku käpäliensä eri väriset jäljet jäävät nyt maalin alle.
Illalla katsoin Mariankadulla ikivanhaa dokumenttia Suomi matkalla jatkosotaan. Se kertoi välirauhan ajasta. Koko ajan hoettiin, että Suomessa pelättiin Neuvostoliiton hyökkäystä ja ajattelin että no niin, kohtahan se sieltä tulee, kunnes noin puolivälissä muistin että eipäs tulekaan, Suomihan se oli joka hyökkäsi.
Vähän samanlainen yllätyskäänne koettiin kerran Annan kanssa, kun katsottiin ohjelmaa toisesta maailmansodasta ja historian laitokselta valmistuneina ihmisinä hämmästelimme suuresti, kun Hitler julisti sodan Yhdysvalloille.
Eilen illalla mustarastas lauloi Ikean pihassa. SMG:n kappaleessa mustarastas laulaa hallelujaa ja oo la laa. Siinä laulussa on myös säkeistö, jonka muistan erityisen hyvin.
mosaiikissa kulmikas köynnös
sairaalan käytävällä tuoksuu
jasmiini
viisari liikahtaa
ja pysähtyy
varpaankärki koskee veden pintaa
Vuosia sitten eräs hyvin tuntemani lääkäri selitti tuohtuneena, että sairaalan käytävällä ei todellakaan tuoksu jasmiini vaan "veri ja eritteet". Kerroin hänelle, että tässä laulussa ollaan synnytysosastolla. "No siellä saattaa tuoksua paremmalta", hän hyväksyi hetken pohdittuaan.
Kommentit
Lähetä kommentti